Minä

:

 Capri JK-RM1 2017

                         Minä & Dia <3

KUKA OLEN

Johanna Rantanen, Kaarinalaistunut Turkulainen klinikkaeläinhoitaja, yrittäjä, palveluskoiraharrastaja –sekä kasvattaja. Olen kasvattanut vuodesta 2004 dobermanneja kennelnimellä Diamandin.  Alkuvuosina näyttelypainotteisesti ja nykyään  ”sekalinjaista" käyttökoiraa harrastuskäyttöön jos niin asian voisi ilmaista.  Lyhytkarvaisen käyttölinjaisen hollanninpaimenkoiran kasvatuksen aloitin syksyllä 2019.

Olen myös Dobermann-Team Turku ry :n perustajajäsen ja toimin seuran puheenjohtajana vuosina 2006-2011.  Yhdistys aloitti toimintansa Turun seudulla syksyllä 2006. 

11 vuoden peejii- ja hallituskauden jälkeen siirryin jatkamaan harrastustani toisaalle. 

Olen Suomen kennelliiton sopimuskasvattaja ja Suomen dobermannyhdistyksen sitoumuskasvattaja, Suomen rottweileryhdistyksen, Palveluskoiraliiton ,  Suomen Hollanninpaimenkoirayhdistyksen ja Turun Palveluskoiraharrastajien jäsen. 

Vuonna 2009 SDY myönsi ansiokkaasta työstä rodun hyväksi pronssisen ansiomerkin.

Ensimmäinen lyhytkarvainen hollanninpaimenkoirapentue laitettiin alulle loppukesästä 2019 kombinaatiosta Holland Parker V.L Dobry x Kare-Saran Cismet.

MISTÄ KAIKKI ALKOI

Koiraintoilu alkoi omalla kohdallani 10-vuotiaana kun sain oman ensimmäisen, cockerspanielirotuisen koiran. Niihin aikoihin samalla asuinalueella liikkui suuri dobermanniuros, jota kaukaa katselin aina ihaillen. Tämä tuntematon koira oli ensimmäinen rotunsa edustaja, jonka olin koskaan nähnyt ja joka aiheutti pysyvän haaveen saada semmoinen joskus.

Pk-harrastuksen aloitin kuitenkin ensialkuun ystäväni rottweilerilla 18-vuotiaana,  jonka treenasin aikani kuluksi BH-kokeeseen ja sen sillä suoritinkin.

Tie dobberiharrastajaksi oli alkuunsa jokseenkin kuoppainen mutta opettavainen venäläisen tuontiuroksen ( A´donicons Zintors ) kanssa, jonka toin Pietarista v. 1998 olessani itse 18 –vuotias. Koiran vakavat luonnepuolen häiriöt olivat omiaan kasvattamaan asuinalueeni pelkoa rotua kohtaan. Sen kanssa taistelin 1,5 vuotta treenaten useita kertoja viikossa, saamatta sitä koskaan tottumaan muihin koiriin, vieraisiin ihmisiin tai elämään ylipäätään.  Se oli lopetettava pelkoaggressiivisen käytöksensä vuoksi lopulta alle 2 vuotiaana.

OMAT KOIRANI  JA KASVATUKSEN ALKU

Kaikenkaikkiaan dobermanneja on ollut tähän mennessä kotonani 5 kpl. Ronin jälkeisen tappion jälkeen olin hieman skeptinen sen suhteen uskaltaisinko uutta dobermannia kokeilla. Päädyin kuitenkin uskaltamaan ja Mandi ( HK1 BH LT EST jun vtj.  Marland Cenna Fortuna ) saapui Tallinnasta v. 2000. Mandin isä serbian tuonti Sivaldo Betelges oli siihen aikaan kotimaassa ja sen ulkopuolellakin mainetta niittänyt koira, jonka tunsin henkilökohtaisesti. Koiran omistajan Katja Kontiokankaan sekä Ihantolan Mervin avulla sainkin Marland-kenneliin syntyneen lupaavimman Valdon narttupennun.  Mandin kanssa tutustuin näyttely - ja pk-harrastuksen koko kirjoon ja vuosien aikana sain enemmän lajituntemusta ja ystäviä harrastukseni parissa kuin olin uskaltanut haaveilla. Se oli harrastamisen kulta-aikaa, jolle elin koko sydämestäni. Mandista tuli myös kantanarttu kasvatustyölleni vaikka pentueet jäivätkin pieniksi.  Jälkeläiset olivat kuitenkin narttuja,  joista tuli hyviä ja jalostuskelpoisia.  

Ensimmäinen pentueeni oli kuitenkin lainanartun Come As you Are Frennie ja Valdon S-pentue vuonna 2004, joista jätin itselleni nartun. JK3 BH Diamandin Shakira oli niin ikään haasteellinen ja varsin persoonallinen koira,  jolle kuitenkin sain sen hyvinä päivinä hyviä tuloksia. Sen ailahtelevaisuus kuitenkin asetti haasteensa tähdätä korkeammalle, joten päätin Kiran uran sen ollessa 6-vuotias. Kira eli 11-vuotiaaksi ystäväni luona viimeiset 4 vuottaan onnellista ainoan koiran elämää. Kiralle tuotti aina ongelmaa laumassa eläminen ja uusi elinympäristö oli sille lottovoitto. 

2002 hankin Mandin kaveriksi kääpiöpinseri Mistyn, virallisesti  FI MVA Baltic Winner ISPU SIEGER Vet Winner LT Pinserella´s Mustiinan. Misty teki hienon näyttelyuran ensin täällä asuessaaan, jota se sitten jatkoi kasvattajallaan, muuttaessaan sinne takaisin eläkepäivikseen. Misty sai 2 suurta pentuetta joissa on multivaliota jo useammassa polvessa. Misty oli moninkertainen veteraanivoittaja, Suomen muotovalio, Baltian voittaja, ISPU-sieger ja vuoden kääpiöpinseriveteraani kahteen kertaan. Misty oli legenda jo eläessään ja pitkän elämän se elikin. Misty nukkui pois 14,5 vuotiaana terveenä ja rauhallisesti kesken uniensa. 

Vuonna 2006 syntyi Mandin toinen pentue, joista jäi henkiin yksi narttu. JK3 IPO3 FH2 ZTP BH TK2 Diamandin Paola Pelagia oli koira, jonka kanssa harrastaminen oli suuri ilo ja sen koulutettavuus ja miellyttämisenhalu sekä taistelutahto omaa luokkaansa  Pinja sai 4 tytärtä joista yksi sijoitusnarttuni  on tuottanut maailmaan 12 jälkeläistä, yksi on maan parhaita valjakkokoiria ja 1 asuu kotonani.  Yksi jouduttiin lopettamaan terveys ja käytösongelmien vuoksi  3 –vuotiaana. 

Pinjan kanssa saavutettiin enemmän kuin oli aikomuskaan. Sille moni asia oli luontaista ja metsäjäljellä luokkien läpi käyminen oli sen kanssa helppoa. Pinja oli kaksiviettinen koira jolla oli vahva taistelutahto.  Se oli hermorakenteeltaan vakaa ja se oli erittäin sosiaalinen koira. Pinjan päälaji oli kuitenkin suojelu ja se suoritti 2008 kaudella ZTP-testin arvosanalla SG1A sekä IPO 1:n  ykköstuloksella. 

2009 elokuussa Pinja suoritti Turussa IPO2 sekä kahden viikon kuluttua siitä Virossa IPO3:n. Vuonna 2011 saavutimtimme suojelussa rotumestruuspronssia ja samana vuonna FH1 -luokasta hopeaa. Vuonna 2013 FH- RM pronssia. 

 Pinjasta jouduin luopumaan kesällä 2016 sillä diagnosoidun luusyövän vuoksi.

Tämän hetkinen toinen harrastuskoirani, on Pinjan  5-vuotias tytär FI KVA JK- PM1 -16 JK -RM1 IPO2 JK3 ZTP V1A BH Diamandin Capricornia. Tavoitteet Caprin kanssa ovat suojelussa ja metsäjäljellä ja mahdollisesti erikoisjäljellä myöhemmin. Capri on koira, jonka koneistossa ärjyy hieman viritetympi moottori. Sanotaan että sitä saa mitä tilaa. Ja niinhän siinä kävi kun kun linjasin D- ja C-pentueeni sopivaan suuntaan tavoitteena saada entistä enemmän virtaa, taistelutahtoa ja aggressiota jälkeläisiin. Valitsin myös itselleni sen vilkkaimman pennun.  Kiihkeydestään huolimatta Caprilla on hyvä keskittymiskyky ja korkea miellyttämisenhalu sekä koulutettavuus joten erityisesti tottelevaisuuden tekeminen sen kanssa on aina ollut helppoa ja erityisen palkitsevaa. Sillä on myös huikea motoriikka ja nopeus. Tämä kaikki kuitenkin asettaa jälkikoiralle omat haasteensa ja villin koiran suitsiminen sopivaan tunnetilaan jäljelle tuo haasteita ohjaajalle vaikka koira nauttiikin jäljestämisestä suunnattomasti.  Piirinmestaruuden voitto metsäjäljellä syksyllä 2016 ykköstuloksella oli kuitenkin osoitus sen lahjakkuudesta tässä  lajissa ja suurin oma henkilökohtainen voittoni tässä lajissa. 

2014 toteutin puolivahingossa haaveeni paimenesta ja uusimpana tulokkaana ja uutena rotuna laumaan liittyi lyhytkarvainen hollanninpaimenkoiranarttu  FI MVA IP1 JK3 JK-RM1 -17 BH LT MH Kare-Saran Ai´Dia. 

Dia on erittäin sosiaalinen, iloinen ja miellyttämisenhaluinen narttu, joka on hurmannut kaikki ihmiset ja koirat, jotka siihen ovat tutustuneet. Dian jalostuskäyttö on vielä arvoitus sille sattuneen tapaturman vuoksi jonka seurauksena sen murtunut kyynernivel jouduttiin korjaamaan. Tämän vuoksi sen virallisissa tiedoissa kyynärä on lausuttu 3/0. Itse jalka parani täydellisesti ja on silmämääräisesti myös röntgenkuvassa terve. 

Dian lajit ovat vanhat tutut suojelu, pk-jälki ja TOKO. 

Diasta jouduimme luopumaan huhtikussa 2018 sen sairastuttua aggressiivieen myeloblastiseen leukemiaan. Koirilla ei leukemiaan ole hoitomahdollisuuksia ja Dia jätti  meidät 28.4.2018 jättäen ison tyhjiön jälkeensä.  Dia saavutti lyhyen elämäsnä aikana enemmän kuin ehdin toivoa. 

BH LT + 172 Kare-Saran Cismet on 2017 syntynyt narttu, joka on sijoituksessa. Samana vuonna saapui Hollannista  KNPV-linjainen yhteistyöpentu BH TK1 LT Äxä. Molemmista lisää koirien omilla sivuilla.

Kesällä 2018 liittyi joukkoon hollanninpaimenkoiranarttu BH LT Drak´era Dråpa "Fia", joka on emänsä puolelta sukua Dialle. 

OMA HARRASTUSTAUSTANI

Aloitin pk-harrastelun Turun SRY:n porukoissa rottweilereiden joukossa hakuharrastuksella 18-vuotiaana ja samoihin aikoihin kokeilin myös metsäjälkeä. Hakua kesti Mandin harrastusuran ajan, jonka jälkeen kiinnostuin suojelusta ja metsäjäljestä seuraavien koirieni kanssa. Kirasta ei suojeluun ollut mutta sillä oli erinomaiset jäljestysominaisuudet,  jonka uran aikana tämä laji valtasi sydämeni ollen edelleen lajeista se kaikkein rakkain. Pinjan kanssa suojelusta muodostui sen ykköslaji  koiran lajiin soveltuvien ominaisuuksien vuoksi.  Parhaaksi saavutukseksi jäi  suojelun rotumestaruuspronssi vuonna 2011.

Pinjalla oli kuitenkin niin ikään kiitettävät ominaisuudet jälkityöskentelyyn joten metsäjäljen kaikkien luokkien koluaminen olikin sille jokseenkin helppoa. Myös FH-jäljeltä saatiin tulokset sekä 1- että 2  -luokista myös mestaruustasolla, jossa saavutimme rotumestaruushopeaa FH1-luokassa vuonna 2011 ja 2013 pronssia FH2-luokassa.

Pk-lajeista eläkkeelle jäätyään koluttiin vielä TOKO:n alo ja avo-luokat, joissa alokasluokassa Pinjan kunniaksi mainittakoon voitto ja ykköstulos kaikista kolmesta kokeesta, joihin osallistuimme sekä uran päätöskoe avoimessa luokassa niinikään ykköstuloksella ja ykkössijalla. Pinja sai joka kokeessa erityismaininnan erityisen innokkaasta työskentelystä vaikka vanhan ipokoiran seuraaminen olikin tokotuomareiden makuun hieman liian tiivistä ja dominoivaa.

OMAT LAJINI:

SUOJELU

Suojelu lajina antaa omasta mielestäni parhaan mahdollisen informaatiokanavan kasvattajan näkökulmasta jalostusvalintoja tehdessä ja analysoitaessa koiran ominaisuuksia. Laji on lähes kaikkia koiran luontaisia viettejä esiintuova laji, joka asettaa koiralle monipuoliset haasteet joka osa-alueellaan.  Suojelussa toki osatekijöinä toimivat niin koiran ohjaaja kuin maalimieskin mutta mikäli ohjaaja on itse kasvattaja, antaa se suoran yhteyden ja mahdollisuuden koiran viettiominaisuuksien analysointiin koelajin vaatimusten edessä. Koiran tulee olla ominaisuuksiltaan koulutettava, hyvä hermoinen ja taistelutahtoinen.  viettirakenteeltaan mieluiten sekä saalis- että aggressioviettiä ilmentävä, dominoiva, kuormitusta kestävä,  korkeaviettinen sekä hyvät nenätyöskentelyominaisuudet omaava yksilö, voidakseen kilpailla lajissa sen korkeimpaan luokkaan asti. Sen tulee myös fysiikaltaan olla lajin kuormitukset kestävä.  Suojelu lajina tuo esille koirasta mielestäni parhaiten niin sen vahvuudet kuin heikkoudetkin.

METSÄJÄLKI

Pk-jälki on koko harrastukseni kulmakivi jonka parissa voi nauttia niin koira kuin ohjaajakin luonnossa liikkumisesen riemusta ja rauhasta. Siinä voi antaa koiralle tiettyjä vapauksia enemmän kuin pedantilla peltojäljellä ja työrauha yksin metsän keskellä on rikkumaton. Ainoa jäjestämisen koemuoto, jossa koiralla on lupa jäljestää luontaisesti ja vailla stressiä.

FH

Haastava laji, jossa vaaditaan osaamista, sitkeyttä ja taistelutahtoa niin koiralta kuin ohjaajalta. 

TOKO

Hauska laji jossa tapaa hiukan erilaista koiraväkeä ja rotukirjoa. Erinomainen laji kelle tahansa jossa on hyvä harjoitella paineensietoa ja opettaa koiralle koetilanteita. Ei niin helppoa kuitenkaan kuin moni lajia harrastamaton kuvittelee ;)

Minä ja Pinja v. 2007